Läksin tytti tylleröinen, likka pikkukaupungin,
läksin Tapiolan kankahille, Metsolan emännän maille,
metisille mättähille, kultaisille kunnahille
hortoilua harrastamahan, yrttivakkasta täyttämähän.

Läksin mielellä hyvällä, syämellä kepeällä.
otin turren seurahaksi, metsähän turvahaksi.
Kun on mukana koirani komehin, otukseni oivallisin.
ei kiusaa otsonen metsän omena, pysyy mesikämmen poissa,

Jopa päivyt parhaan näytti, paisteli aurinkoinen,
paisteli hetken heltehesti, vielä koko terältä.
Kesä kukki kaunihisti, lehen aikaa leppoisasti
lehti puussa liehutteli, ruoho maassa roikaeli.

Taitoin lehvän vakkahan, täytteheksi koppahan
noukin lehvän yhden, noukin toisen, noukin vielä kolmannenkin.
Antoi metsä antimia, antoi vakan päreisen täytehen.
metsänväkeä kiittelin, kiitin sadosta runsahasta.

Syksyllä vilun mulle virttä virkkoessa, saen saatellessa tauteja,
kaivan kopasta metsän annin, teeksi makeaksi haudutan,
Kyll’ on hyvä pakkasissa, teetä hyvää maistella,
pysyy sillä taudit poissa, kuume kaukana kropasta.